Puheenjohtajan palsta

24.02.2016

YHTEISTOIMINTAA VAI SIPILÖINTILOIKKAA

Julkaistu Metalli7 1/2016 jäsenlehdessä

Yhdessä toiminen ei ole kuulunut tällä vaalikaudella hallitusohjelmaan, sillä palkkoja leikkaavat pakkolait eivät ole mistään suunnasta katsottuna yhteistoimintaa. Kyseessä on porvarihallituksen ideologinen hyökkäys koko ay-liikettä ja työväestöä kohtaan. Sopimusyhteiskunnan sijaan meille on syntymässä tilanne, missä työ- ja palkkaehdoista neuvotellaan hallituksen, eikä työmarkkinajärjestöjen kesken. Ymmärtäisin tämän, jos hallitus olisi kansallistamassa yrityksiä, mutta tästä ei liene kyse. Maan hallitus ja työnantajien etujärjestöt ovat perustelleet sipilöintiloikan tarvetta taloustilanteen ongelmilla. Kysymys onkin lähinnä siitä, mikä onkaan ongelma? Kotimaan kulutuskysyntä on ollut toistaiseksi positiivista, mutta nyt hallitus on leikkaamassa palkanleikkausten muodossa juuri kotimaan kulutuskysyntää. Palkanleikkauksilla tai työehtojen polkemisella ei synny yhtäkään työpaikkaa. Suomella ei ole ongelmaa, joka johtuisi työntekijöiden työ- ja palkkaehdoista. Viennin takkuisuus johtuu suomalaisten tuotteiden heikosta kysynnästä ulkomailla. Suomen viennin repertuaari on hyvin kapea ja keskittynyt investointituotteisiin.

Vahvistetaan perinteisten teollisuudenalojen roolia

Työehtojen polkemisen sijaan meidän tulisikin laajentaa viennin tuotevalikoimaa ja vahvistaa julkisten hankintojen asemaa innovatiivisten ja kestävien tuotteiden ja palvelujen markkinoille tuojana. Tämä näkökulma ei ole kuitenkaan kelvannut Elinkeinoelämän keskusliitolle sen paremmin kuin porvarihallituksellekaan. Omistajille näyttää riittävän se, että osakesalkku paisuu työläisen kustannuksella. Tämä kehityssuunta on hyvin lyhytnäköistä teollisuuspolitiikkaa, joka investointien puuttumisen mukana rapauttaa koko teollisuuden alaa. Suomi tarvitsee perinteistä valmistusteollisuutta ja massatuotannon sijaan meidän tulisi keskittyä erityisesti korkean lisäarvon työhön. Tämän työn tekemiseen tarvitaan panostuksia tuotekehitykseen, työntekijöiden koulutukseen ja työhyvinvointiin. Koulutuksen ja koko alan kiinnostavuuteen vaikuttaa vientiteollisuuden palkkataso ja mielestäni vientiteollisuuden tulisikin olla maan palkkajohtaja.

Muutos ja voima syntyy tekijöistä

Maaliskuussa alkavissa Metallityöväen Liiton liittokokousvaaleissa meistä jokainen voi vaikuttaa liiton suuntaviivoihin, toimintatapoihin ja omiin työ- ja palkkaehtoihin. Kehotan kaikkia jäseniä käyttämään äänioikeuttaan ja pidän erittäin tärkeänä, että ammattiosastollamme on vahva edustus liittokokouksessa.  Vain äänestämällä voimme tehdä muutoksen, joka johtaa ostovoimaa kasvattaviin työmarkkinaratkaisuihin.

Mukavaa alkanutta vuotta paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti.

 

Palaa